KITAABA SEENAA OROMOO PDF

Kitaabni Seenaa Oromoo hanga Jaarraa 16ffaa maddoota garaa garaa eeruun “Maqaan Itoophiyaa jedhu Absiniyaadhaaf kan kenname namoota kitaaba 4. (Toleeraa Tasammaa fi Hundasaa Waaqwayyaa) irraa. Dhibbaa alagaa bitamuu waggaa dhibbaa Oromoo irra turuurraa kan ka’e hedduun. Kitaaba Matoomaa kan Afaan Oromoo: Seenaa, Kitaaba 1. Alternative Titles: Oromo Language Stories, Book 1. Edition: Second edition. Issue Date:

Author: Sagore Bagor
Country: Martinique
Language: English (Spanish)
Genre: Love
Published (Last): 20 December 2012
Pages: 443
PDF File Size: 8.97 Mb
ePub File Size: 7.57 Mb
ISBN: 923-3-53446-125-7
Downloads: 96475
Price: Free* [*Free Regsitration Required]
Uploader: Yozshujar

Amaarri oromko hallayyaafi holqatti galtee dhokatte. Filmaata qondaaloota Gaddfi marii biyyaarratti argamuudhaan gargaaru. Ayyaana buttaa malee, kanneen sirna kana fakkaatanii maqaa mataa isaanii qaban sadarkaa oliiti dhaabbata tahanii yeroo beekoomaatti kabajaman hedduudha. Seenaa qabsaayaa fi goota Oromoo Dr Diimaa Nagoo. Kanneen utuu kana godhanii, yeroo yerotti dhaqanii Qaalluu muudu.

Bara dhihoo dura akka waliin turan, afaan isaanii walitti seenuun ragaa nitaha. Biyya keessa sossohanii ummataan walbaruu, akkanatti aangoo polotikaaf ofqopheessu jechuudha.

Yeroo isaan itti naannoo Baaleefii Saidaamoorraa sossohanii hamma Wallootti qubatan waan beekamuumiti. Gadaa Boorana, Maccaa, Tuulamaafii Gujii keessatti qoodamni kun jira.

OROMUMMAAFI HABASHAA | Beekan Irranaa –

Yeroo hiikamuus ayyaana guyyootii sana ibsu. Galaawudoos Islaamoota mohuu dandahullee Oromoobiyya isaaf lolu mohuu hindandeenye. Kan Tuulama ammoo, Hambisaa jedhama. Ummata ollaa wajjiin waldhabbiin yoo argamees, gumaabaasuufiis tahee, falmu, lola waan ilaaluufi dantaa lammii saanaa guutummatti manguddootaan ilaalamee murtii godhata.

Hariiroon kun dura sadarkaa maatii keessatti gad dhaabbate. Dabballoomanii sadarkaa Gadaa isa dura ilmaan kormaa akka dhalataniin itti seenaniidha. Gosootni kun akkasitt walitti dhufanii tokkooma gosaa tribal confederacies tolfatan.

  DUNGS GW 50 A4 PDF

Maadhee hawaasa olii sana keessaa dabalanii jiraachuu dandayu. Ituu keessatti — waggaa Gadaa tti c. Sadarkaa gossaattiis hariiroon kun ittifufa. Akkuma hawaasni sun dagaaguun hangafaafi quxxusuun ibidda, manaafi gosa keessattiis hojiirra oola.

Akka mangoddoonni Oromlo himanitti Gadaa jaaruuf yaalii dheeraan eega godhame booda, Gadaan yeroo dheeraaf bifa hojechuu dandayu dhaabbate. Manguddoota lammii keessaa ammoo, kan warra hangafaa seehaa dursu. Gibeen qabachuuniis oromo kana jalqabe. Afaan Amaaraatti dawwee jechun, dhukkuba lamxii jechuudha Muudana: Dabballooma Kun jecha dabballee jedhamu kan Gadaa Booranaarraa fudhatameedha.

Gadaa jaarsummaa ykn manguddummaati. Hambisaan duula gurguddaa Shawaa keessatti haa godhu malee, Amaara dhiibuu hin dandeenye. Waan jaarraa tokko keessatti jalqabee dhumatuusiimiti. Dirribii Damusee Bokkuu, Ilaalcha Oromoo. Biifoleen duulaa isaa itti fufef Awaash cehee Faxagar waraanuu jalqabe. Sirna gadaa Hamma kiyyoo kolonii jala hin seeniniti Oromoon sirna ittiin bulan kan mataa isaanii qabau turan. Marii seeraafi heeraarratti argamanii akka seerriifi heerri Gadaa hin dabneef gorsuufi qajeechuudha.

Yoo sadarkaa kana ilaalle ilmaan kormaa sadarkaa shanaffaatti waggaa jiuddutti a. Kuniis yeroo garagaraarratti ofiis waaqa kadhachuufi galateeyfachuudha.

Kitaaba Afaan Oromoo Haaraa

Namni dhalatu ayyaana akkamiirra akka dhalate kanneen irraa himama. Bara Muudana kana seera jajjabaa lama tumatan. Humni Oromoo jabaachuun warra wal lolaa turan gidduutti nagaya buuse. Akkaataan qabannoo qabeenyaa itti loon bobbaasan, looniifi bishaan eelaa baasan, itti qotaniifi akkaataan itti waa horatanii dhimma ittiin bahan aadaa Gadaa keessatti gamtoomaafi marabbaatu calaqqisa.

  KNITTAX MANUAL DE USO PDF

Kitaabni Seenaa Oromoo Kan Waggoota Dheeraa Duraa Ibsu Afaan Oromootti Hiikame

Kun hawaasa Oromoo keessaa, kiyaaba gargaraatti maqaa adda addaa qabata. Carraan aangoo polotikaa keessaa qooda qabaachuufi dhiisuun isaa yeroo itti dhalaterratti hundeeyfama.

Nabii — Kan abbootiiti. Amiir Nuur osoo inni injifannoo argatetti gammadee ayyaaneeffachaa jiruu Oromoonni magaalaa Harar seenanii barbadeessan. Qaalluun gosa beekamaa keessaa baha. Boorana keessatti ilmaan Dooriiwwaniifi warra Gadaati. Shawaa keessatti haala akkanaan jiru Roobaleen Walloo Bagamidir seenee lola jalqabe.

Inniniis waaqa jedhamee yaamama. Ituu keessatti — Goobam jedhamu. Ibiddi hangafaafi quxxusutti adda bahee walkabjuuniifi waliif abboomamuun buluun dhalate. Mootiin Habashaa Minaas akka jabatti Hambisaafi Harmuffaa dura dhaabbate. Malaa Saggad oliifi gad fiigutti yeroo isaa fixe. Qormaata Gadaa Oromoo bakka bakkaarratti godhameen lakkooysi Goggeessa gadaa bakka heddutti shan. Lolli amantii yeroof akkasiit qabbanaawullee Oromoon lola isaa itti fufe.

Fakkeenyaaf Boorana keessatti Qaalloota laduu shana jiran kan Maxxaarrii sadaniifi seenax Karrayyuu tokkoofi kan Odituu tokko keessaa hunda caala kabajaman Qaalluu Odituuti. Mana Maxxansaa Elenii Fakkeenyaaf Boorana keessatti Goggeessa Gadaa torba qabaatu jira.

Oromoonni achitti iti marsanii lolan.